voiko ulkopuolinen rekrytointitoimisto pyytää tietoja nykyisestä palkastani

Ulkoinen toimisto ei myöskään saa siitä kysyä

Kyllä, kielto koskee myös ulkoista rekrytointipalvelua. Direktiivin (EU) 2023/970 5 artikla kohdistuu "työnantajiin", mutta kielto kysyä palkkaa nykyisestä tai aikaisemmista työsuhteista on tarkoitettu estämään olemassa olevan palkkaeroa siirtymästä seuraavaan työhön — ja vaikutus on täsmälleen sama riippumatta siitä, esittääkö kysymyksen työnantaja itse vai toimisto, joka rekrytoi ja valitsee työnantajan puolesta. Toimisto, joka hoitaa hakuhaastattelu, seulonnan tai ensimmäiset keskustelut, toimii siinä roolissa työnantajan pidennyksenä, ja hakijan suojaus olisi puutteellinen, jos kysymys voitaisiin esittää välittäjän kautta.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että hakijan palkka ei saisi olla osa hakuhaastattelua rekrytoijan kanssa, ei edes "vain indikaationa sopivuudesta". Toimistot, jotka käyttävät palkkahistoriaa hakijoiden esivalintaan, tekevät juuri sitä, mitä kielto pyrkii estämään. Tämä on erillään siitä kysymyksestä, mitä hakija voi kysyä: voiko hakija kysyä palkkatasosta jo ennen haastattelua itse työtehtävästä, koska se kysymys on suunnattu työnantajalle eikä päinvastoin. Myös ajankohtaisen palkan neuvottelun ajoitus on määritetty vaiheeseen ilmoituksen jälkeen — katso voimmeko neuvotella neuvotella palkan suuruudesta ilmoituksen jälkeen — eikä se muutu, vaikka toimisto olisikin työnantajan ja hakijan välissä.

Perusta: direktiivin 5 artikla

Direktiivin (EU) 2023/970 5 artiklassa kielletään kysyminen palkkaa nykyisestä tai aikaisemmista työsuhteista; teksti puhuu työnantajista, ja ulkoinen toimisto, joka suorittaa rekrytointi- ja valintatehtäviä työnantajan puolesta, kuuluu samaan soveltamisalaan, koska se toimii siinä tehtävässä. Tarkasta rajauksesta ja mahdollisista poikkeuksista kannattaa tutustua direktiivin itsensä tekstiin ensisijaisena lähteenä.