mihin työntekijä voi ottaa yhteyttä palkkaeroista koskevan valituksen kanssa

Eri neuvontapisteet sen mukaan, mitä työntekijä haluaa saavuttaa

Työntekijä, jolla on valitus palkkaerotuksesta, voi useimmissa tapauksissa kääntyä kolmen paikan puoleen, eivätkä nämä kolme sulje toisiaan pois. Organisaation sisällä on työnantaja itse, jonka kautta tietopyyntö keskimääräisestä korvauksesta — usein ensimmäinen ja nopein vaihe, koska se asettaa luvut pöydälle ilman, että menettely olisi tarpeen. Organisaation ulkopuolella on Ihmisoikeusdirekti, joka antaa päätöksiä yhdenvertaisesta kohtelusta ja siten myös yhtäläisestä korvauksesta miesten ja naisten välillä. Ja on tuomari, jolle palkkaesiin liittyvä riitatapaus tulee oikeudelliseen menettelyyn.

Valitsemansa reitti riippuu usein siitä, mitä kyseinen henkilö haluaa: selvyyttä, päätöstä vai täytäntöönpanokelpoisen tuloksen. Ihmisoikeusdirekti käsittelee valituksia yhdenvertaisesta kohtelusta suhteellisen matalan kynnyksen mukaisesti ja ilman oikeudenkäynnin kustannuksia, mutta Direktiivin päätös ei ole täytäntöönpanokelpoinen kuten tuomioistuimen päätös. Työntekijä, joka haluaa ensin saada itselleen lisää tietoa, usein pyytää organisaation sisällä luvuista ennen kuin valitus jätetään ulkopuolelle — ja kuka saa tehdä tällaisen pyynnön, kuvataan kohdassa mitkä työntekijät saavat tehdä tietopyyntöjä. Tähän liittyen on myös tärkeää, että työntekijä, joka esittää tällaisen kysymyksen, ei saa kohdellaita eri tavalla tästä syystä.

Mistä tämä johtuu: Yhdenvertaisuuslaki ja Ihmisoikeusdirektin rooli

Miesten ja naisten yhdenvertaisuuslaki sääntelee kiellon palkkauksellisesta syrjinnästä miesten ja naisten välillä ja muodostaa perustan, jolle Ihmisoikeusdirekti antaa päätöksensä; direktiivi itse kuvaa verkkosivuillaan, kuinka valitus yhtäläisestä korvauksesta jätetään ja käsitellään. Lisäksi direktiivin (EU) 2023/970 18 artikla määrää, että korvaussyrjinnästä käytävässä riidassa todistustaakka siirtyy työnantajalle, kun työntekijä on esittänyt tosiasiat, jotka voivat herättää epäilyksen syrjinnästä — siirtymä, joka on merkityksellinen, kun valitus jätetään Ihmisoikeudirektiiville tai tuomioistuimelle, ja jota käsitellään tarkemmin kohdassa kuka on velvollinen todistamaan, ettei palkkausperustaisesti syrjintää ole.