mitkä työntekijät voivat esittää tietopyyntöä palkkatasosta

Työntekijät saavat kysyä, eivät vain heidän edustajansa

Oikeus pyytää tietoja palkasta kuuluu yksittäiselle työntekijälle, ei yksinomaan työn antajien neuvostolle tai ammattiliittolle. Direktiivin (EU) 2023/970 7 artikla määrittelee sen työntekijöiden omaksi oikeudeksi: he voivat saada tietoja omasta palkkatasostaan ja keskimääräisistä palkkatasoista, jaoteltuna sukupuolen mukaan, niiden työntekijäkategorioiden osalta, jotka tekevät samaa työtä tai samantasoista työtä. Työntekijän ei siis tarvitse käydä yhteistoimintaelimen kautta käyttääkseen tätä oikeutta, vaikka direktiivi voi myös antaa roolin työntekijöiden edustajille kanavana, jonka kautta pyyntö toimitetaan.

Työnantajalle tämä tarkoittaa, että pyyntö voi periaatteessa tulla miltä tahansa työntekijältä, ja kysymys "onko tämä varmasti pätevä pyyntö" on yleensä vähemmän merkityksellinen kuin kysymys "mitä täsmälleen minun on toimitettava". Toinen kysymys palaa kohtaan työntekijä kysyy keskimääräisestä palkasta — mitä minun on annettava. Mitä tällä hetkellä Suomen lainsäädännössä ei ole varmistettu, on oikeuden tarkka muoto täällä: esimerkiksi se, onko pyynnön oltava kirjallinen, miten se kulkee organisaation sisällä, ja mikä vastausaika on voimassa. Tätä käsitellään lakiluonnoksessa 36949, joka kirjoitushetkellä on vielä käsittelyssä.

Perusta direktiivissä, toteutus lakiluonnoksessa

Direktiivin (EU) 2023/970 7 artikla muodostaa ytimen: se antaa työntekijöille oikeuden pyytää tietoja omasta palkastaan ja keskimääräisistä palkkatasoista sukupuolen mukaan jäoteltuna työnantajaltaan. Koska direktiivi ei vaikuta suoraan kuten asetus, tämä oikeus on otettava osaksi Suomen lainsäädäntöä — se tapahtuu lakiluonnoksessa 36949, palkkasuuruuden avoimen käsittelyn direktiivin täytäntöönpanolaki. Kunnes lakiluonnos hyväksytään, tarkka kansallinen menettely — kuka organisaatiossa saa ja käsittelee pyynnön — ei ole vielä lopullisesti määrätty, vaikka direktiivissä oikeuden haltijat (työntekijät) voidaan jo tunnistaa. Se koskee myös suoraan sitä, miten työnantajan on reagoitava, kun työntekijää käsitellään toisin tällaisen pyynnön jälkeen, tilanne, joka käsitellään kohdassa voimmeko kohdella työntekijää eri tavalla sen jälkeen, kun tämä kysyi palkkaa.