Koskeeko palkan avoimuuden direktiivi jo julkisen sektorin työantajia?

Viranomaiset voivat olla jo sidottuja, yksityiset työnantajat eivät vielä

Palkkavelvollisuuden läpinäkyvyysdirektiivi voi koskea jo osittain julkista hallintoa ja semijohtotoimivaltaa, vaikka kansallinen täytäntöönpanolaki ei ole vielä hyväksytty. Direktiivin täytäntöönpanoaika oli 7. kesäkuuta 2026 ja se on jo kuluneet. Kun tämä päivämäärä on ohitettu, valtiolla on eri lähtökohdat kuin yksityisillä tahoilla: direktiivi voi tietyin edellytyksin olla välittömästi sovellettavissa valtioita vastaan, koska valtio on se osapuoli, jonka olisi pitänyt paneutua direktiivin täytäntöönpanoon. Tämä koskee siis ministeriöitä, kuntia, maakuntia, itsenäisiä hallintoelimiä ja laitoksia, jotka kuuluvat valtiolle tai ovat siihen yhteydessä.

Yksityisillä työnantajilla tilanne on erilainen. Palkkavelvollisuusdirektiivistä antava laki (lakiesitys 36949) on vielä käsittelyssä Eduskunnassa; täysistunto ja äänestys on vielä pidettävä, ja myös yläkamarilla on vielä lausuttava asiasta. Niin kauan kuin tätä lakia ei ole, direktiivi ei ole välittömästi sovellettavissa yksityisen työnantajan ja työntekijän välillä. Useimmille Suomen yrityksille direktiivin velvoitteet eivät siis vielä päde, vaikka täytäntöönpanoaika on jo ohitettu.

Perusta: artikla 2 ja lakiesitys 36949

Direktiivin (EU) 2023/970 artikloissa 1 ja 2 määritellään direktiivin aihe ja soveltamisala: direktiivi koskee sekä julkisen että yksityisen sektorin työnantajia poikkeuksetta viranomaisia. Että täytäntöönpanoaika 7. kesäkuuta 2026 on ohitettu, kun kansallinen täytäntöönpanolaki on vielä parlamentissa, on vahvistettu lakiesityksessä 36949: tuomarit kuulevat soveltaa kansallista lakia direktiivin mukaisesti sen jälkeen, ja julkisen ja semijulkisen sektorin työnantajat voivat olla jo välittömästi direktiivin alaisia, kun taas direktiivi ei ole välittömästi sovellettavissa yksityisen työnantajan ja työntekijän välillä.